Interaktiivisen kartan lisääminen esimerkiksi uutisartikkelin, yhteystietosivun, tapahtumasivun, matkakertomuksen, tai minkä tahansa muun jutun yhteyteen on nopeaa ja suoraviivaista. Kerron seuraavaksi miten temppu tehdään suosikkityökalullani ArcGIS Onlinella.
Jatka lukemista ”Ohje: Piirrä kohde kartalle ja upota se www-sivulle”
Inspiroiduin Esrin esimerkistä Fight Child Poverty with Demographic Analysis ja päätin toteuttaa saman Suomesta. Esimerkissä analysoidaan demografiadataa, ja sen perusteella tunnistetaan potentiaalisesti apua tarvitsevia alueita. Monen lapsiperheen hätä on Suomessa todellinen. Jos haluat auttaa niin ainakin seuraavien linkkien kautta pääset eteenpäin:
Niputin muutaman julkisesti netistä saatavilla olevan loistavan tarinan tähän kirjoitukseen, jottei kenellekään jäisi epäselväksi, että maantiedettä soveltamalla yritysten on mahdollista repiä etumatkaa kilpailijoihinsa. Logistiikkafirmojen on helppo hyötyä paikkatiedoista esimerkiksi optimoimalla reittejä, ja B2C-bisneksessä kuluttajille suunnattuja paikkatietosovelluksia on paljon, mutta seuraavaksi tarjoilen esimerkkejä, jotka eivät vielä ole jokaisen otsikossa mainittujen alojen yritysten prosesseissa mukana, vaikka voisivat hyvin olla.
Asuvatko paljon tienaavat lähellä toisiaan? Miten tulot jakautuvat alueittain? Otetaanpa Tilastokeskuksen avoin demografia-aineisto Paavo esiin ja tehdään teemakartta, joka vastaa kysymyksiin. Tarkkaan ottaen tehdään kartta, jossa värisävyt kuvaavat kunkin postinumeroalueen mediaanituloja.
Jos automatka kauppaan saa kestää maksimissaan kaksi tuntia, niin mistä kaikkialta voi vielä lähteä huristelemaan Tuuriin? Kaasujalkoja on tietysti eri painoisia ja keliolosuhteille ei aina voi mitään, mutta erittäin pätevän dataan perustuvan arvion saa käyttämällä ajoaikavyöhykeanalyysia. Ideana on hyödyntää dataa tieverkosta ja sen välityskyvystä eli nopeusrajoituksista. Jos saatavilla on ruuhkatietoja, niin niitäkin voi käyttää. Näytän seuraavaksi, miten ajoaikavyöhyke lasketaan.
Mistä löytyy Suomen korkeakoulutetut ja miten kouluttaneisuus jakautuu ympäri maata? Jakautuuko se tasaisesti, vai löytyykö korkeasti koulutettuja suurten kaupunkien ympäriltä? Kiehtova kysymys, joten yritetäänpä löytää siihen edes osittainen vastaus hyödyntämällä saatavilla olevaa avointa tilastollista demografiadataa. Tässä kirjoituksessa käytettyä menetelmää voisi yhtä hyvin soveltaa vaikka eri asiakassegmenttien maantieteellisen jakautumisen selvittämiseksi, jos sellaista dataa olisi saatavilla.
Heinäkuussa uutiskynnyksen ylittää lähes mikä tahansa juttu, joten eikö olekin sopivaa, että tutkitaan hieman alkoholin ostokäyttäytymistä Suomessa. 🙂 Samalla tehdään esimerkki siitä, miten minkä tahansa osoitteita sisältävän taulukkotiedon voi visualisoida kartalla. Näitähän ovat yritykset pullollaan, ja helppo paikka aloittaa on omien asiakkaiden paikannus kartalle. Siitä voi sitten edetä vaikka myyntipiirien uudelleen järjestelyyn saadun tiedon perusteella!
..Suomeksi otsikko tarkoittaa sitä, että ArcGIS Onlinessa on nyt mahdollista tosi helposti käyttää laajaa joukkoa erilaisia avoimia karttatasoja, joita ennen ei sinne saanut ilman erikoistemppuja. WMS- ja WFS-rajapinnat ovat tärkeitä siksi, että Suomessa viranomaiset (Esim Tilastokeskus, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Kunnat, SYKE, GTK jne..) julkaisevat usein omat paikkatietoaineistonsa käyttäen juuri näitä rajapintastandardeja.
Jatka lukemista ”WMS- ja WFS-rajapintojen käyttö ArcGIS Onlinessa”
Paikkatieto-opas 