Olipa kerran tilanne, kun käsissäni oli Shapefile, jonka latasin avoimen datan saitilta. Tarkkaan ottaen kyseessä oli Helsingin kaupunginosat. Halusin käyttää sitä muutamalla eri tavalla ArcGIS-maailmassa.. Tarve oli esimerkiksi yhdistää attribuuttidataa Esri Maps for Officella Shapen sisältämiin geometrioihin, ja toisaalta halusin myös käyttää Shapefileä ArcGIS Onlinen kartantekotyökalussa yhtenä karttatasona laajoilla ominaisuuksilla. Kätevimmin Shapefilen saa tarjoiltua eri clienteille työntämällä sen ArcGIS Onlineen ja tuottamalla siitä REST-rajapinnan. Tämän jälkeen kaikki ArcGISin osaset osaavat lukea sitä suoraan. Bonuksena vielä se, että Shapefilen tiedot ovat tämän jälkeen hostattuna Esrin pilvessä, ilman että niistä tarvitsee huolehtia. Tässä ohjeen muodossa miten tein homman..
Esri Inc julkaisi uuden Training-sivustonsa aivan hetki sitten ja se on täynnä sisältöä, josta osa on myös täysin vapaasti käytössä. Sinun ei siis tarvitse olla ylläpitomaksun maksanut asiakas ottaaksesi ilon irti oppisisällöistä. Ylläpidosta maksaneille on tarjolla kaikki mahdollinen mitä sivulta löytyy. Koostin tähän pinon täysin ilmaista materiaalia!
Kyllähän sitä kartalla esitettävillä asioilla labelit pitää olla, eikö vaan! Näin se tehdään.
Jatka lukemista ”Ohje: Tunnustekstit ArcGIS Online-kartan kohteille”
Interaktiivisen kartan lisääminen esimerkiksi uutisartikkelin, yhteystietosivun, tapahtumasivun, matkakertomuksen, tai minkä tahansa muun jutun yhteyteen on nopeaa ja suoraviivaista. Kerron seuraavaksi miten temppu tehdään suosikkityökalullani ArcGIS Onlinella.
Jatka lukemista ”Ohje: Piirrä kohde kartalle ja upota se www-sivulle”
Asuvatko paljon tienaavat lähellä toisiaan? Miten tulot jakautuvat alueittain? Otetaanpa Tilastokeskuksen avoin demografia-aineisto Paavo esiin ja tehdään teemakartta, joka vastaa kysymyksiin. Tarkkaan ottaen tehdään kartta, jossa värisävyt kuvaavat kunkin postinumeroalueen mediaanituloja.
Jos automatka kauppaan saa kestää maksimissaan kaksi tuntia, niin mistä kaikkialta voi vielä lähteä huristelemaan Tuuriin? Kaasujalkoja on tietysti eri painoisia ja keliolosuhteille ei aina voi mitään, mutta erittäin pätevän dataan perustuvan arvion saa käyttämällä ajoaikavyöhykeanalyysia. Ideana on hyödyntää dataa tieverkosta ja sen välityskyvystä eli nopeusrajoituksista. Jos saatavilla on ruuhkatietoja, niin niitäkin voi käyttää. Näytän seuraavaksi, miten ajoaikavyöhyke lasketaan.
Mistä löytyy Suomen korkeakoulutetut ja miten kouluttaneisuus jakautuu ympäri maata? Jakautuuko se tasaisesti, vai löytyykö korkeasti koulutettuja suurten kaupunkien ympäriltä? Kiehtova kysymys, joten yritetäänpä löytää siihen edes osittainen vastaus hyödyntämällä saatavilla olevaa avointa tilastollista demografiadataa. Tässä kirjoituksessa käytettyä menetelmää voisi yhtä hyvin soveltaa vaikka eri asiakassegmenttien maantieteellisen jakautumisen selvittämiseksi, jos sellaista dataa olisi saatavilla.
Heinäkuussa uutiskynnyksen ylittää lähes mikä tahansa juttu, joten eikö olekin sopivaa, että tutkitaan hieman alkoholin ostokäyttäytymistä Suomessa. 🙂 Samalla tehdään esimerkki siitä, miten minkä tahansa osoitteita sisältävän taulukkotiedon voi visualisoida kartalla. Näitähän ovat yritykset pullollaan, ja helppo paikka aloittaa on omien asiakkaiden paikannus kartalle. Siitä voi sitten edetä vaikka myyntipiirien uudelleen järjestelyyn saadun tiedon perusteella!
..Suomeksi otsikko tarkoittaa sitä, että ArcGIS Onlinessa on nyt mahdollista tosi helposti käyttää laajaa joukkoa erilaisia avoimia karttatasoja, joita ennen ei sinne saanut ilman erikoistemppuja. WMS- ja WFS-rajapinnat ovat tärkeitä siksi, että Suomessa viranomaiset (Esim Tilastokeskus, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Kunnat, SYKE, GTK jne..) julkaisevat usein omat paikkatietoaineistonsa käyttäen juuri näitä rajapintastandardeja.
Jatka lukemista ”WMS- ja WFS-rajapintojen käyttö ArcGIS Onlinessa”
Paikkatieto-opas 