Metsäkeskus avasi suuren määrän metsää koskevaa dataa! Tässä kirjoituksessa teen metsäretken tietokoneellani ja kirjaan ylös havainnot! Lopputuloksena läpileikkaus siitä minkälaista dataa on nyt tarjolla!

Minusta on mukava käydä metsässä hiihtämässä! Tällä kertaa suksien sijaan kulkupelinä on paikkatieto-ohjelmisto ja maastona Kokemäen alueelta löytyvät avoimet metsätiedot.

Tässä heti kärkeen datan pohjalta tekemäni pieni testiluontoinen web-sovellus, jonka nimesin Metsätutkijaksi: Avaa sovellus

metsätutkija.jpg
Kokeile avointa dataa tekemälläni Metsätutkija-sovelluksella

Metsäkeskuksen avoindata on peräisin täältä: https://www.metsaan.fi/paikkatietoaineistot

Kun dataan ryhtyy perehtymään pomppaa monessa kohtaa vastaan viittauksia ja varoituksia tietojen yhdistämisestä yksityisiin henkilötietoihin: Mikäli tietoihin yhdistetään yksityistä henkilöä koskevaa tietoa, on tietojen käytössä huomioitava henkilötietojen suojaa koskevat velvoitteet. Lisätietoa löydät: Julkisten ympäristötietojen luovuttaminen -sivulta. “

Pitää siis pysyä tässä tarkkana!

Mitä kaikkea löytyy?

Avoimet aineistot ovat lukiteltu seuraavasti:

  • Metsävarakuviot
  • Hila-aineistot
  • Erityisen tärkeät elinympäristökuviot
  • Kemera-aineisto
  • Metsänkäyttöilmoitusaineistot

Metsävarakuviot ovat yhtenäisiä alueita, joiden sisällä puusto, kasvupaikan ominaisuudet ja metsänhoidollinen toimenpidetarve ovat samanlaisia. Erityisen tärkeät elinympäristökuviot sisältävät samat datat kuin metsävarakuviot. Datassa on mukana ominaisuustietoina :

  • Metsikkökuvion numero
  • Metsikkökuvion alanumero
  • Metsikkökuvion pääryhmä
  • Metsikkökuvion alaryhmä
  • Metsikkökuvion kasvupaikkaluokka
  • Metsikkökuvion maalaji
  • Metsikkökuvion kuivatustilanne
  • Metsikkökuvion ojitusvuosi
  • Metsikkökuvion harvennusvuosi
  • Kehitysluokka
  • Metsikkökuvion metsikönlaatu
  • Metsikkökuvion pääpuulaji
  • Metsikkökuvion saavutettavuus
  • Metsikkökuvion teksti
  • Metsikkökuvion tietolähde
  • Metsikkökuvion kasvupaikkatietojen tietolähde
  • Metsikkökuvion kokonaispinta-ala
  • Metsikkökuvion vähennysala
metsäkuvio
Metsäkuvioita visualisoituna ilmakuvan päälle. Numerokoodi kertoo pääpuulajista, mutta se pitää itse muuntaa selkokieleksi koodiston avulla

Hila-aineistot ovat sananmukaisesti hila-aineistoja, joiden koko on 16 m x 16 m. Kyseessä on siis neliöitä, joiden sisällä on tieto puustosta ja kasvupaikasta. Tosi monta ruutua, jos ajatellaan koko Suomea! 🙂 Tarkemmin ottaen yhden ruudun sisältä löytyvät seuraavat tiedot:

  • Pääryhmä
  • Alaryhmä
  • Kasvupaikkaluokka
  • Maalaji
  • Kuivatustilanne
  • Ojitusvuosi
  • Saavutettavuus
  • Kasvupaikkatietojen lähde
  • Kehitysluokka
  • Pääpuulaji
  • Ikä
  • Pohjapinta-ala
  • Runkoluku
  • Keskiläpimitta
  • Keskipituus
  • Kokonaistilavuus

Tarkennuksena vielä, että Ikä, Pohjapinta-ala, Runkoluku, Keskiläpimitta, Keskipituus ja kokonaistilavuus löytyvät yleisesti, mutta myös erikseen männylle, kuuselle ja lehtipuille. Nyt on siis mahdollista löytää Suomen korkeimmat vanhimmat ja korkeimmat puut kätevästi! 🙂

hilatieto3d
Tässä hila-aineistoa visualisoituna 3D:nä siten, että ruutu on nostettu puuston keskikorkeuteen, ja värjätty pääpuulajin mukaisesti

Kemera-aineistot pitävät sisällään tietoa alueista, joilla on tekoa valtion Kemera-rahoitustuen kanssa. Kemera tulee sanoista “Kestävän metsätalouden rahoituslaki”. Tällaista tukea voi saada yksityismetsien tiettyihin metsänhoitotöihin. Näitä ovat taimikon varhaishoito, varttuneiden taimikoiden hoito, tietyt nuorten metsien hoitotyöt, terveyslannoitus sekä suometsän hoito- ja metsätietyöt. Valtion tuki kattaa työn kokonaiskustannuksista yleensä 30–60 prosenttia.

kemera
Kemera-tukea saaneita alueita OpenStreetmapin päällä

Metsänkäyttöilmoitusaineistot (Joita tätä kirjoittaessa ei vielä ole saatavilla, mutta ovat tulossa) sisältävät ..noh.. Ilmoituksia metsänkäytöstä. 🙂 Metsänkäyttö tarkoittaa Suomeksi sitä, että metsää kaadetaan. Tällä tavoin Metsäkeskus kirjoittaa aiheesta: “Maanomistajan tai valtuuttamansa on tehtävä metsänkäyttöilmoitus myyntihakkuusta tai puunkorjuusta vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitus ei velvoita hakkuun toteuttamiseen, vaan hakkuut voivat jäädä osittain tai kokonaan toteuttamatta. Ilmoituksen tekijä vastaa ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta.”

Suoraan avoimesta datasta löytyvää tietosisältöä en vielä päässyt tutkimaan, kun dataa ei ole saatavilla nyt, mutta metsänkäyttöillmoituslomake näyttää mielenkiintoiselta! Lomakkeen perusteella datasta pitäisi selvitä esimerkiksi onko metsänkäyttöilmoitus tehty  metsätuhon takia, tai mitä puulajia on hakattu ja kuinka paljon.

Miten datan saa käyttöön?

Tällä hetkellä dataa voi ladata varsin eksoottisessa paikkatietoformaatissa nimeltä GeoPackage. Onneksi rajapintapalvelut ovat tulossa käyttöön, jolloin kynnys hyödyntää aineistoja madaltuu.

GeoPackagen käyttö on helppoa, vaikkei se olisikaan entuudestaan tuttu. Jotta saisit datan kartalle niin sinun täytyy suorittaa seuraavat vaiheet:

  1. Hanki paikkatieto-ohjelmisto tietokoneellesi. ArcGIS Pro on ominaisuuksiltaan paras ja helpoin käyttää, mutta maksullinen; QGIS on ilmainen ja sekava, mutta jos ei ole kiire ja haluaa seikkailla niin varsin soiva peli tämänkin datan perkaamiseen.
  2. Lataa valitsemasi aineisto täältä: https://www.metsaan.fi/paikkatietoaineistot
  3. Pura .zip-paketti, jonka sisältä paljastuu .gpkg – tiedosto.
  4. Avaa tämä tiedosto valitsemallasi paikkatieto-ohjelmistolla. Kummallakin edellä mainitulla sovelluksella datan tuominen on tyydyttävän suoraviivaista. Käytännössä tiedosto haetaan Add Data-tyyppisestä valikosta, ja se ilmestyy suoraan näytölle. 

Mukavia metsähetkiä!
t.Antti

Mainokset