Etsi

Paikkatieto-opas

Maantieteen soveltaminen lääkitsee hyvinvointia #paikkatieto

avainsana

arcgis

Kaisa Vs. Jethro – Valtakunnat kartalla

Jos Kaisa Liski on kiinteistökuningattarien kiinteistökuningatar niin Jethro Rostedt on varmasti ansainnut kiinteistökuninkaan kultaisen kruunun! 🙂 Mutta miten kuninkaallisten valtakunnat piirtyvät Suomen kartalle? Ovatko rajat selkeät vai käydäänkö jossain kisaa?

Jatka lukemista ”Kaisa Vs. Jethro – Valtakunnat kartalla”

Ohje: Piirrä kohde kartalle ja upota se www-sivulle

Interaktiivisen kartan lisääminen esimerkiksi uutisartikkelin, yhteystietosivun, tapahtumasivun, matkakertomuksen, tai minkä tahansa muun jutun yhteyteen on nopeaa ja suoraviivaista. Kerron seuraavaksi miten temppu tehdään suosikkityökalullani ArcGIS Onlinella.

Jatka lukemista ”Ohje: Piirrä kohde kartalle ja upota se www-sivulle”

Kuinka paljon eri puolilla Suomea tienataan, eli näin tehdään superhelppo teemakartta

Asuvatko paljon tienaavat lähellä toisiaan? Miten tulot jakautuvat alueittain? Otetaanpa Tilastokeskuksen avoin  demografia-aineisto Paavo esiin ja tehdään teemakartta, joka vastaa kysymyksiin. Tarkkaan ottaen tehdään kartta, jossa värisävyt kuvaavat kunkin postinumeroalueen mediaanituloja.

Jatka lukemista ”Kuinka paljon eri puolilla Suomea tienataan, eli näin tehdään superhelppo teemakartta”

Tuurin Kyläkauppa ja kahden tunnin ajoaikavyöhyke, eli näin analysoin kohteen saavutettavuutta

Jos automatka kauppaan saa kestää maksimissaan kaksi tuntia, niin mistä kaikkialta voi vielä lähteä huristelemaan Tuuriin? Kaasujalkoja on tietysti eri painoisia ja keliolosuhteille ei aina voi mitään, mutta erittäin pätevän dataan perustuvan arvion saa käyttämällä ajoaikavyöhykeanalyysia. Ideana on hyödyntää dataa tieverkosta ja sen välityskyvystä eli nopeusrajoituksista. Jos saatavilla on ruuhkatietoja, niin niitäkin voi käyttää. Näytän seuraavaksi, miten ajoaikavyöhyke lasketaan.

Jatka lukemista ”Tuurin Kyläkauppa ja kahden tunnin ajoaikavyöhyke, eli näin analysoin kohteen saavutettavuutta”

Kuinka koulutettuja eri puolilla Suomea asuvat ovat, eli miten luokitella ja visualisoida demografiadataa

Mistä löytyy Suomen korkeakoulutetut ja miten kouluttaneisuus jakautuu ympäri maata? Jakautuuko se tasaisesti, vai löytyykö korkeasti koulutettuja suurten kaupunkien ympäriltä? Kiehtova kysymys, joten yritetäänpä löytää siihen edes osittainen vastaus hyödyntämällä saatavilla olevaa avointa tilastollista demografiadataa. Tässä kirjoituksessa käytettyä menetelmää voisi yhtä hyvin soveltaa vaikka eri asiakassegmenttien maantieteellisen jakautumisen selvittämiseksi, jos sellaista dataa olisi saatavilla.

Jatka lukemista ”Kuinka koulutettuja eri puolilla Suomea asuvat ovat, eli miten luokitella ja visualisoida demografiadataa”

Missä päin Suomea ostetaan eniten alkoholia per asukas, eli miten teen Excel-taulukosta kartan

Heinäkuussa uutiskynnyksen ylittää lähes mikä tahansa juttu, joten eikö olekin sopivaa, että tutkitaan hieman alkoholin ostokäyttäytymistä Suomessa. 🙂 Samalla tehdään esimerkki siitä, miten minkä tahansa osoitteita sisältävän taulukkotiedon voi visualisoida kartalla. Näitähän ovat yritykset pullollaan, ja helppo paikka aloittaa on omien asiakkaiden paikannus kartalle. Siitä voi sitten edetä vaikka myyntipiirien uudelleen järjestelyyn saadun tiedon perusteella!

Jatka lukemista ”Missä päin Suomea ostetaan eniten alkoholia per asukas, eli miten teen Excel-taulukosta kartan”

WMS- ja WFS-rajapintojen käyttö ArcGIS Onlinessa

..Suomeksi otsikko tarkoittaa sitä, että ArcGIS Onlinessa on nyt mahdollista tosi helposti käyttää laajaa joukkoa erilaisia avoimia karttatasoja, joita ennen ei sinne saanut ilman erikoistemppuja. WMS- ja WFS-rajapinnat ovat tärkeitä siksi, että Suomessa viranomaiset (Esim Tilastokeskus, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Kunnat, SYKE, GTK jne..) julkaisevat usein omat paikkatietoaineistonsa käyttäen juuri näitä rajapintastandardeja.

Jatka lukemista ”WMS- ja WFS-rajapintojen käyttö ArcGIS Onlinessa”

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑