Espoo on julkaissut kiitettävän määrän avointa paikkatietodataa. Katsotaanpa mitä on tarjolla, ja miltä se näyttää!
Jatka lukemista ”Tältä näyttää Espoon avoin paikkatietodata”
Espoo on julkaissut kiitettävän määrän avointa paikkatietodataa. Katsotaanpa mitä on tarjolla, ja miltä se näyttää!
Jatka lukemista ”Tältä näyttää Espoon avoin paikkatietodata”
Aluetehokkuus on tunnusluku, joka ilmaisee rakennetun kerrosalan määrän suhteessa maa-alaan. Tällainen tieto löytyy avoimena datana HSY:n rakennustietoruudukosta!
Tutkitaanpa mitä se pitää sisällään, ja miltä pääkaupunkiseudun aluetehokkuus näyttää. Mistä löytyvät tehokkaimmin rakennetut alueet, ja missä on vielä tilaa?
Jatka lukemista ”Onko pääkaupunkiseutu jo täyteen rakennettu?”
Kuulin jostain huhun, että pizzaa kuljetetaan yhä yksi tilaus kerrallaan monissa paikoissa. Varsinkin kiireisimpinä aikoina kannattaa yhdellä reissulla käydä viemässä useampi lätty useampaan osoitteeseen. Samalla tuli mieleen muutama muukin seikka, jossa paikkatietoteknologia voisi jeesata pizzaravintolan, tai muun siihen verrattavan bisneksen toimintaa.
Joku totesi joskus hienosti, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja yksi kartta enemmän kuin tuhat kuvaa. Kartta onkin mahtava tapa viestiä asioita ja istuu vieläpä nykyiseen digitaaliseen ympäristöön kuin Gondoli Venetsiaan – sen voi nimittäin upottaa mihin tahansa kanavaan 🙂 Mahtavan avausvitsin siivittämänä käyn läpi menestystarinan, jossa Liikennevirasto julkaisi korjausvelkakartan, joka tuli julkaistuksi jokaisen valtakunnan suuren median kautta, ja edelleen kerää silmäpareja. Case on kasattu julkisesti saatavilla olevista tietolähteistä.
Olipa kerran tilanne, kun käsissäni oli Shapefile, jonka latasin avoimen datan saitilta. Tarkkaan ottaen kyseessä oli Helsingin kaupunginosat. Halusin käyttää sitä muutamalla eri tavalla ArcGIS-maailmassa.. Tarve oli esimerkiksi yhdistää attribuuttidataa Esri Maps for Officella Shapen sisältämiin geometrioihin, ja toisaalta halusin myös käyttää Shapefileä ArcGIS Onlinen kartantekotyökalussa yhtenä karttatasona laajoilla ominaisuuksilla. Kätevimmin Shapefilen saa tarjoiltua eri clienteille työntämällä sen ArcGIS Onlineen ja tuottamalla siitä REST-rajapinnan. Tämän jälkeen kaikki ArcGISin osaset osaavat lukea sitä suoraan. Bonuksena vielä se, että Shapefilen tiedot ovat tämän jälkeen hostattuna Esrin pilvessä, ilman että niistä tarvitsee huolehtia. Tässä ohjeen muodossa miten tein homman..
Esri Inc julkaisi uuden Training-sivustonsa aivan hetki sitten ja se on täynnä sisältöä, josta osa on myös täysin vapaasti käytössä. Sinun ei siis tarvitse olla ylläpitomaksun maksanut asiakas ottaaksesi ilon irti oppisisällöistä. Ylläpidosta maksaneille on tarjolla kaikki mahdollinen mitä sivulta löytyy. Koostin tähän pinon täysin ilmaista materiaalia!
Kohta on syksy ja pimeää – muistakaa käyttää heijastinta! Tämän lisäksi itseään voi hiukan herätellä katsomalla kartasta onko oman tai oman lapsen koulumatkan varrella vaaranpaikkoja. Yhdistin tieliikenneonnettomuudet vuosilta 2012-2014 ja kaikki oppilaitokset koko Suomen kattavasti (Kiitos avoimesta datasta Tilastokeskus!) ja syntyi kartta, joka toivottavasti parantaa pienten ja isojenkin oppilaiden turvallisuutta.
Kyllähän sitä kartalla esitettävillä asioilla labelit pitää olla, eikö vaan! Näin se tehdään.
Jatka lukemista ”Ohje: Tunnustekstit ArcGIS Online-kartan kohteille”
Jos Kaisa Liski on kiinteistökuningattarien kiinteistökuningatar niin Jethro Rostedt on varmasti ansainnut kiinteistökuninkaan kultaisen kruunun! 🙂 Mutta miten kuninkaallisten valtakunnat piirtyvät Suomen kartalle? Ovatko rajat selkeät vai käydäänkö jossain kisaa?